tiistai 20. maaliskuuta 2018

AR ja VR opetuksessa

Tänään oli Hepolamminkadulla workshop lisätystä ja virtuaalitodellisuudesta ja mukana oli Tredun, Teklun ja TAMKin väkeä. Alta löydät työpajojen diat ja tuttuun tapaan esitysversiota laajemmat diasarjat, joista löydät mm. kokeillut sovellukset, ovat Matleenan blogin koulutusdiojen sivulla

Lisää kokeiltujen kaltaisia sovelluksia löytyy sovelluskaupasta (AppStore / Google Play) mm. hakusanalla AR (augmented reality) ja oppiaineen tai teeman nimi, esim. AR anatomy. Kännykän kanssa käytettäville VR-laseille sovelluksia löytyy hakusanalla Google Cardboard. Tällaisilla laseilla katsottavia sisältöjä löytyy myös mm. YouTubesta tai Googlen karttanäkymästä. Virtuaalisen luokkaretken teimme Google Expeditions -sovelluksella.


  • Toisia todellisuuksia -workshop to 22.3.2018 klo 12.30-16 Tampereella 
  • Virtual Reality Finland ry järjestää aktiivisesti tapaamisia mm. Tampereella
  • Tampereella pääset kokeilemaan VR-elämyksiä virtuaalielämysliike Portaalissa
  • Pirkanmaalta Tampereen kaupunki ja TAMK ovat mukana käynnistysvaiheessa olevassa laajassa EAKR-hankkeessa, missä VR on mukana. Hanke on nimeltään Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt

  • Arlan Aamu-kissa oppii temppuja, kun sen kanssa leikkii.
    Ruudunkaappauskuva sovelluksesta.


    Lisättyä todellisuutta löytyy nykyisin jopa maitopurkin kyljestä. Kuvassa Arlan Aamu-kissa, joka asustaa maitotölkissä ja tulee sieltä ulos leikkimään ja oppii temppuja.

    Myös Valio on kokeillut lisättyä todellisuutta markkinoimalla Tuntematon sotilas -elokuvaa maitopurkissa.

    perjantai 16. maaliskuuta 2018

    Arviointia tukevat digivälineet

    WordArt-sivulla tehty sanapilvi
    iltapäivän ryhmän ennakkokyselyn
     suosituimmista  somen sovelluksista.
    Vedin tänään kaksi Digiosalliseksi-workshopia TAMKin opettajaopiskelijoille. He olivat toivoneet teemaksi arvioinnin digivälineitä, mutta osa samoista sovelluksista sopii hyvin (tai paremminkin) ryhmän ja keskustelun aktivointiin oppitunnin aikana.

    Alla perättäisten workshopien yhteiset aloitusdiat. Johdannon jälkeen osallistujat äänestivät Googlen  lomakkeella mitä työkaluja haluavat kokeilla.

    Aamupäivän ryhmä valitsi tärkeysjärjestyksessä Mentimeterin, x-breikin, Quizizz-kyselyn ja AnswerGardenin. Näistä viimeksi mainitulla voi tehdä yhdessä sanapilviä. Yksilötyöskentelyyn (tai ryhmälle samalla tietokoneella) toimii myös enemmän väriä, malleja ja asetteluita tarjoava wordart.com.

    Toinen ryhmä valitsi kärkeen Kahoot Jumblen, missä tutun monivalinnan sijaan vastausvaihtoehdoille haetaan oikeaa järjestystä. Kokeiluun pääsivät myös jaetulla sijalla Quizlet Live, X-breikki, Mentimeter ja AnswerGarden.

    Linkit näihin ja kaikkiaan noin 20 eri koe- ja kyselytyökaluun löydät Matleenan blogin sähköisten kokeiden sivulta. Siellä voit vastata moniin kyselyihin myös omassa tahdissa. Uuteen työkaluun tutustuttaessa opettajaa usein auttaa, jos saa ensin tutustuttua siihen oppijan roolissa. Jos työkalu vaikuttaa lupaavalta, täytyy siihen useimmiten kirjautua, jotta voi luoda omia tai käyttää jaettuja sisältöjä. Em. sivun alaostasta löydät myös parin hankkeen tallenteet sähköisestä arvioinnista sekä uusimmat diani, missä on ohjeita opettajille ja muille kyselyiden tekijöille.

    Sähköisen arvioinnin ohella aamupäivän ryhmässä keskusteluun nousivat Creative Commons -lisenssit. Niiden avulla tekijä voi antaa muille tekijänoikeuslakia laajempia oikeuksia hyödyntää materiaaleja. Näistä kansainvälisistä ja epäkaupallista lisensseistä on hyötyä sekä silloin kun haluaa jakaa muille omia materiaalejaan että silloin kun haluaa hyödyntää muiden materiaaleja. Tässä pari linkkiä teemasta kiinnostuneille:


    Workshopissa kokeiltiin mm. Quizlet Liveä, joka on hauska keskusteluun kannustava pienryhmissä pelattava kisa.




    maanantai 12. maaliskuuta 2018

    Digi media-alan opetuksessa

    Tredun media-alan henkilöstölle suunnatussa workshopissa tutustuttiin tänään opetusteknologian lähivuosien trendeihin ja haasteisiin ja keskusteltiin niistä suhteessa omiin kokemuksiin. Lisäksi harjoittelemme Padletin ja ThingLinkin käyttöä (tarkemmat ohjeet täällä) ja tutustuimme vähän H5P-sisältöihin. Niiden verkkosivut löydät osoitteesta h5p.org. Tutustu myös tuoreeseen bloggaukseeni Joko tunnet H5P-työkalut - sieltä löydät linkkejä muidenkin ohjeisiin ja esimerkkeihin mm. Tampereen kaupungin Moodlessa.

    PS. Alkujaan kuvauksessa ollut Office 365 jätettiin pois ja Tredu järjestää siitä media-alan henkilöstölle oman koulutuksen, josta sovittiin workshopissa.

    Alla vielä workshopin Padlet ja diat.

    Tehty Padletilla



    Digiosalliseksi-workshop 23. from Matleena Laakso

    torstai 8. maaliskuuta 2018

    Jaa jotain -teemaviikon workshop

    Workshop-päivä sattui naistenpäivälle ja rehtori Arto
    Pylvänäinen
    kävi työpajassamme tuomassa
    kaikille naisille ruusut!
    Tällä viikolla vietetään kansainvälistä avoimen oppimisen viikkoa. Suomessa kuudetta kertaa vietettävä teemaviikko kulkee nimellä #jaajotain. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni jakaisi jotain omia oppimateriaalejaan ja merkitsesi ne CC-lisenssillä, jotta mukana kulkee tieto, millä ehdoin muut saavat niitä käyttää.

    Mänttäläiset olivat valinneet workshopin teemaksi ammatilliset verkostot ja
    avoin jakaminen opettajan työssä - digillä höystettynä. Alkuosan etenimme keskustellen ja asiaa mm. AnswerGardenilla työstäen. Se on edelleen muokattavissa, joten voit lisätä tänne oman vastauksesi parhaista verkon ja somen välineistä.

    Alla on diat ovat tuosta alkuosasta, sen jälkeen jakauduttiin ryhmiin ja harjoiteltiin seuraavia sovelluksia, joita kiersin tarpeen mukaan ryhmissä näyttämässä. Linkkaan tähän työkalujen perään tuoreita ohjeita näihin palveluihin. 
    1. Padletia voi verrata fläppitauluun. Se toimii niin yksittäisen opiskelijan, ryhmän kuin opettajankin työkaluna. Asettelumalleja on useita, uusimpana viestiseinä. Kokeile tällä testiseinällä ja katso Padlet opetuksessa -diat.
    2. Kahoot on yksi käytetyimmistä opetuksen sovelluksista. Sillä voi tehdä monivalintaan tai järjestämiseen liittyviä kilpailuita tai kokeita yksilöiden tai ryhmien välille sekä kartoittaa mielipiteitä ja aktivoida keskustelua. Ohjeet sähköisen kokeiden sivun diasarjassa.
    3. Adobe Spark Video (iOS tai selain, ei Explorer; Android-sovellus tulossa tänä vuonna) on yksi kolmesta Adobe Spark -sovelluksesta. Videon avulla voi tehdä kuvatarinoita, joissa voi olla myös lyhyitä videopätkiä. Samoilla tunnuksilla voi kirjautua myös Spark Pageen, millä tehdään digijulkaisuja (vrt. Office 365:n Sway) ja Spark Postiin, millä voi tehdä somepostauksia. Ohjeet tässä diasarjassa. Muita vastaavia sovelluksia löytyy koulutusdiojen sivun digitarinoiden ja digijulkaisujen sovelluksista.
    4. Sanapilvet esim. wordart.com, answergarden.ch ja www.wordle.net (ohjeita dioissa alla sekä tarkemmin sanapilvien diasarjassa)

    Seuraavassa Anne Ojapellon, Anne Suomi-Salmen, Kukka Tuomiston ja Jarmo Matala-ahon tekemä ensimmäinen kokeilu Adobe Spark Videolla. Tällaisten pienten kokeilujen kautta näkee, mikä milläkin sovelluksella on mahdollista ja sen jälkeen ne on helpompi ottaa työkaluksi omille tuotoksille tai laittaa opiskelijat töihin.



    Mutta miten osallistaa nuoria?

    Oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuva opetus on tärkeää. Erilaisilla projekteilla ja teemapäivillä voidaan osallistaa opiskelijaa, kehittää hänen vuorovaikutustaitojaan ja yhteistyötä oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa.

    Yhteiset projektit rakentavat yhteisöllisyyttä ja antavat uusia kokemuksia. Niiden avulla voidaan monipuolistaa oppimisympäristöjä ja työtapoja sekä tarjota uudenlaisia elämyksiä, jotka innostavat oppilaita oman osaamisensa kehittämiseen ja henkilökohtaisten tavoitteiden rakentamiseen. Vieraassa ympäristössä myös opettajan ohjauksellinen rooli muuttuu.

    Virroilla Nuorisokeskus Marttisessa järjestetyssä Digiosalliseksi-työpajassa pohdimme näitä teemoja tiistaina 6.3. Olimme onnekkaita, sillä saimme työskennellä myös yhdessä Tredun opiskelijoiden kanssa.

    Nuoret vastasivat kahteen Case-tehtävään, joissa tutustuttiin QR-koodien käyttöön, tavoitteellisen leirikoulupäivän järjestämiseen sekä messutapahtuman järjestämiseen. Raportointi tapahtui Padletin ja AnswerGardenin kautta. Projektisuunnittelussa tutustuttiin myös Kanban-pohjaan ja Trelloon.

    Työpajan aluksi olimme Adobe Connectin kautta yhteydessä nuoriin ja kuulimme heidän ajatuksiaan työskentelystä. Vastaukset olivat kaksijakoisia. Osa piti helposti lähestyttävistä työkaluista ja kuvaili työskentelyä mukavaksi, joku esitti palautteessaan jopa ajatuksia siitä, miten voisi tulevassa työelämässään hyödyntää kyseisiä työkaluja.

    Osa oli kuitenkin sitä mieltä, etteivät valitsemamme digitaaliset työkalut oikeasti kiinnosta nuoria eivätkä ole osa nuorten maailmaa ja tapaa toimia. Me ohjaajat yllätyimme palautteesta: "Jos käytettäisiin vaan sitä Moodlea, kun se on tuttu."

    Miten osallistaa nuoria?


    Testiimme nuoret osallistuivat osana opiskeluaan. Mutta miten nuoret saataisiin kertomaan ajatuksiaan omaehtoisesti ja aloitteellisesti? Päivän kokemusten perusteella käytettävien työkalujen tulisi olla tuttuja. Pienetkin esteet, kuten meidän tapauksessamme muutamien opiskelijoiden hankaluudet QR-koodien lukemisessa, aiheuttivat harmitusta.

    Siinä mielessä valitut työkalut olivat hyviä, että salasanoja ei tarvittu ja vastaukset saattoi antaa anonyymisti. Osa oli kuitenkin käyttänyt Padletia aiemmin ja heidän nimensä näkyivät vastausten yhteydessä. AnswerGarden-vastausten tulkinta on ohjaajille helppoa. Ehdotusten suosio on nopeasti havaittavissa sanapilvestä. Myös mobiilikäytössä AnswerGarden on Padletia helpompi.

    Motivointikeinoina listasimme pelillisyyden hyödyntämisen. Kun vastaus olisikin loogisesti etenevä peli, jossa vastaus vaikuttaa aina seuraavaan kysymykseen, voisi osallistuminen olla mielekästä ja innostavaa.

    Osaamismerkit, palaute ja tunne ohjaajan/vastapuolen läsnäolosta ovat myös tärkeitä. Osallistumisesta nuoren tulee saada onnistumisen kokemuksia, jotka synnyttävät itseluottamusta ja tunnetta omasta aktiivisuudesta. Nämä tunnekokemukset palkitsevat ja innostavat jatkamaan.

    Tärkeintä on kutienkin löydettävyys. Nuoret eivät voi vastata, jos he eivät löydä kysysmysten äärelle. SnapChat ja WhatsApp ovat nuorille tuttuja työkaluja, mutta nuoristakin moni epäili etteivät ne sovellu kuitenkaan projektien ja teemapäivien suunnitteluun.

    - Entäpä YouTube? Katson meilelläni videoita ja kommentoin niitä, kertoi eräs nuorista.

    Ajatusleikkiä on mukava kehitellä eteenpäin. Millainen voisi olla osallistava ja vastavuoroinen YouTube-työskentely? Ohjaaja tekisi videoita, joissa kyseltäisiin haluttuja asioita ja vuorovaikutusta voitaisiin käydä keskusteluna videosta. Tärkeää tässä on ohjaajan aktiivinen rooli. Kun nuori innostuu vastaamaan, tulee hänen saada myös rohkaisevaa palautetta suhteellisen nopeasti.

    Projektinhallinta-ohjelmistojen logiikka ei kertakäyttämällä aukea. Osa näki hyvänä, että esimerkiski Trellon avulla muistilapuista päästäisiin eroon. Joku toinen oli kuitenkin sitä mieltä, että miksi käyttää Trelloa, kun voi käyttää helposti saatavilla olevia muistilappujakin.

    Yhtä oikeaa ratkaisua ei siis ole olemassa.

    Päivän diat: